Ohkolan Talviajot 16.-17.2.

Ohkolassa, Mäntsälässä järjestettiin nelosen SM-kilpailut. Kisat olivat itselle talvikauden päätavoite. Radat olivat taas huippuluokkaa, joskaan eivät huippunopeat. Kova pohja ja pinnassa oleva ohut irtolumikerros tekivät radasta helpon ajaa, mutta samalla vauhdit jäivät vähän maltillisemmiksi. Tällä kertaa osallistuin nelosen lisäksi myös uuteen kansalliseen kahden koiran luokkaan. Lisäksi Mansikkaniemen Jere ajoi koirillamme nelosen juniori luokassa.

Lauantaina nelosessa koirat juoksivat hyvin reiluun viiteen kilometriin asti. Sen jälkeen nopeus alkoi pudota. Puolitoista kilometriä ennen maalia tuli sotku kun toinen johtaja hidasti vauhtia tarpeilleen ja horjahti lopuksi. Sotku oli pakko käydä selvittämässä, joten aikaa kului reilu viisitoista sekuntia. Maali suoralla oli kaksi samansuuntaista uraa joiden välissä matala valli. Johtajat päättivät että toinen ura on parempi ja hyppäsivät vallin yli ja jatkoivat matkaa toisella uralla. Tosin ajanotto katkesi samassa kohdassa, jossa koirat hyppäsivät vallin yli. Johtajat olivat todella väsyneen oloisia maalissa ja toisella oli jo loppumatkalla vaikeuksia pysyä vauhdissa mukana. Ensimmäisen päivän jälkeen tuloksena oli kolmas sija. Kärki aivan liian kaukana, mutta neljäs vain kahden sekunnin päässä.

Kilpailuun oli tullut uutena luokkana kahden koiran luokka (tuli uusimmassa kansainvälisessä sääntöpäivityksessä syksyllä 2012), joten täytyihän siihen osallistua. Koirat juoksivat kohtuuhyvin, mutta reen luistossa olisi ollut toivomisen varaa (voitelin kahdet jalakset, joista nelosessa olleet toimivat loistavasti, kakkoseen vaihdoin toiset, koska halusin säästää hyvin toimivia sunnuntaille pelkällä harjauksella). Tuntuuhan se nelosen jälkeen ihan mopoluokalta ajaa kahdella koiralla, joten koirien suoritus tuntui hitaalta. Järjestäjille tuli pieni moka kakkosen järjestelyissä, kun eivät muistaneet radan menevän ristiin puolessa välissä. Nauhat oli laitettu paikoilleen maaliintuloa varten vaikka kilpailijat eivät olleet ehtineet mennä kohdan ohi. Koirat juoksivat nauhoista läpi, mutta Apassi onnistui hyppäämään seisingin yli, joten jouduin pysähtymään selvittämään sotkun. Loppumatkan ylämäissä koirat hyytyivät aika paljon. Tuloksena oli kuitenkin voitto huimasta kolmen osallistujan joukosta. Toivottavasti tämä luokka saa vielä tuulta purjeisiinsa ja vakiinnuttaa asemansa kilpailuissa.

Sunnuntaille vaihdoin Devilin pyöräparista keulaan, koska se tuntui lauantaina jaksavan parhaiten ja Ellis sai siirtyä pyörään lauantain vaikeuksien takia. Koirat lähtivät ehkä hieman rauhallisemmin kuin lauantaina, mutta kuitenkin eroa kärjessä ajavaan Kaivolan Teemuun ei ollut neljän kilometrin kohdalla kuin n. 25 sekuntia. Kuuden kilometrin kohdalla koirilla tuli seinä vastaan ja loppu tultiin todella hiljaa. Ero neljäntenä lähteneeseen Lehtomäen Vesa-Pekkaan kuitenkin kasvoi 40 sekuntiin ja tuloksena oli SM-pronssi.

Junnuissa Jere oli ensimmäisen päivän jälkeen kolmantena, mutta sunnuntaina Jere ajoi edellä lähteneen kiinni. Maaliin pojat tulivat peräkkäin, Jere reilu kymmenen metriä edellä lähteneen perässä. Sunnuntain hyvä ajo nosti Jeren SM-hopealle kahden sekunnin erolla kolmanneksi tulleeseen!

Kilpailu ei kokonaisuutena sujunut omalta osalta aivan suunnitelmien mukaan ja koirien suorituksiin jäi paljon toivomisen varaa, varsinkin kun kyseessä oli talvikauden tärkein kilpailu. Kestävyys puolella näyttäisi olevan isoja ongelmia, jotka ilmeisesti juontavat juurensa syksyn treeneihin. Koko kauden päätavoite oli syksyn EM-kisoissa ja koko syksyn treenit tehtiin sen ehdoilla. Satsaus nopeuspuolen treeneihin alkukaudesta näyttää nyt kostautuvan kestävyyspuolella. Mutta eipä tuo kovin suuri haitta ole, kun suhteuttaa sen siihen, mikä oli tärkeintä koko kautta ajatellen.

Seuraavaksi käydään äheltämässä Kouvolassa parilla koiralla ja sitten vuorossa onkin PM-kilpailut (SOC) Rautavaaralla.

Kuva lauantain maaliintulosta.

Jere Mansikkaniemi tulossa maaliin sunnuntaina